Joko sinulla on CIA-sopimus?

Suurin osa Sueen aikoinani kirjoittamista kolumneista käsitteli aiheita, jotka jollain tasolla vituttivat minua. Samoin oli Musiikkisnobin laita. Halusin olla kärkevä ja ilkeä kolumnisti, joka ruotii ajankohtaisia aiheita tarkkanäköisesti ja viiltävän terävästi. Halusin olla pop-musiikin Mattiesko Hytönen, paitsi paljon parempi.

Monesti omasta mielestäni onnistuinkin. Se, että en ole kirjoittanut tänne mitään näin pitkään aikaan johtuu nimenomaan juuri tästä. Tällä hetkellä en keksi mitään aihetta mikä minua ahdistaisi, vituttaisi tai edes lievästi ärsyttäisi. Viimeiset viikot olen ollut suorastaan huolestuttavan hyväntuulinen. Hymyilen koko ajan jopa tahtomattani eivätkä pienet vastoinkäymiset jaksa koskettaa minua. Minut on päällystetty teflonilla, josta kaikki lika ja rasva valuu pois kuin vesi hanhen selästä.

Ylihuomenna on Urkki-klubi, jota odotan todella paljon. On mahtavaa nähdä taas viime kesänä järkkäämäni Lohjan keikan jälkeen Mikko ja Moppi livenä ja bonuksena vielä kuulla Seppo Boismanilta enemmän kuin ne kaksi tai kolme biisiä, jotka olen kuullut aiemmin. Myös oma dj:n pestini innostaa valtavasti. Niin monia uusia mahtavia biisejä soitettavana ja huomaan mietiskeleväni koko ajan mitkä biisit sopisivat yhteen tai olisi helppo miksata peräkkäin.

Quiz-onissa joukkueemme menestyy paremmin kuin ikinä aiemmin. Olemme tällä kaudella olleet ainoastaan yhden kerran palkintosijojen ulkopuolella. Eikä joukkueemme koostumus ole muuttunut viime kaudesta piiruakaan. Me olemme edelleen ne samat kamalan innostuneet musiikinkuuntelijat, jotka katsovat liikaa MTV:tä ja yrittävät tunnistaa jokaisen baarissa kuulemansa biisin.

Tähän liittyen ostin myös Master Of Music -lautapelin, jota tosin en ole kerinnyt pelaamaan kuin kaksi kertaa. Potentiaalisin pelikaveri ja paras ystäväni, Timo muutti puoleksi vuodeksi pois Suomesta ja suunnilleen kukaan muu ei halua pelata tälläisen besserwisser-musiikkisnobin kanssa.

Ostin myös pari uutta peliä Nintendo Wiille, joita olen ehtinyt ainoastaan raapaista. Super Mario Galaxy kutsuu minua hyllystäni houkuttelevana, mutta kiireet ovat estäneet peliin syventymisen.

Veronpalautukset tulivat tällä viikolla suurempina kuin ikinä ja olen yht'äkkiä rikas kuin rosvo.

Ja mikä tärkeintä. Olen korviani myöten ihastunut ja rakastunut.

Vaikka miten mietin en keksi yhtään asiaa, joka olisi elämässäni tällä hetkellä jotenkin huonosti tai vialla. Olen pahoillani, etten tällä hetkellä osaa purnata mistään. Olen pahoillani, että lepertelen kuin idiootti. Olen pahoillani, etten voi tarjota mehukasta luettavaa iltojenne ratoksi. Minulla on liian hyvä olla. Lupaan, ettei tätä jatku ikuisesti.