Poika nai äitinsä! "He eivät halua erota koskaan!"

Innokkaasta kommentoinnistanne päätellen tarvitsette lisää luettavaa. Tämä kolumni julkaistiin Suessa kesäkuussa 2006. Nyt kun hiphop-nuoret saivat jo osansa, on aika käydä metallifanien kimppuun.


KUOLEMA VALEMETALLILLE!

Kaikkien pullistelevien metallibändien isä ja kotoisen Teräsbetonin selkein esikuva Manowar lanseerasi otsikon uhmakkaan lauseen 80-luvun alussa. Jo lapsena muistan kuulleeni hurjan huhun, jonka mukaan bändi allekirjoitti levytyssopimuksensa omalla verellään. Bodattu, rasvattu, ja eläinten nahkoihin pukeutunut nelikko näyttää näin aikuisiässä pääasiassa vain huvittavalta, mutta lapsena heidän maskuliiniseen fantasiamaailmaansa oli helppo uskoa ja uppoutua. Yllättävän monille aikuisille Manowar ja koko fantasiakirjallisuuteen pohjaava hevikuvasto on yhä kuitenkin totista totta. Siinä missä useimpien ihmisten ymmärrys riittää havaitsemaan hienoisen ironian Teräsbetonin musiikissa eivät samat ihmiset kykene näkemään Manowarissa mitään humoristista.
Manowar on kuin hevimetallin Village People. Salskeita, viiksekkäitä miehiä vähissä pukeissa. Machopullistelun ja stereotyypisen Tom of Finland kuvaston ero onkin usein hiuksenhieno jos sitä ylipäänsä edes on. Silti kukaan ei koskaan ole kyseenalaistanut Ross The Bossin ja Joey DeMaion seksuaalista suuntautumista. Hevimetallin soittaminen, kuunteleminen ja siitä puhuminen ja kirjoittaminen on heteromiesten haudanvakavaa puuhaa. Kukaan koko maailmassa ei ota itseään ja musiikkiaan niin vakavissaan kuin hevimetallia kuunteleva poika tai mies. Jos indienuoria pidetään turhamaisina itsensä pynttääjinä ja hoppareita prameilevina pelleinä, niin mitä sitten ovat hevinuoret. Heidän pukeutumisensa jokainen niitti, kangasmerkki ja bändipaita on tarkkaan harkittu puhumattakaan peilin edessä päiväkausia treenatusta jurottavasta ja elämää vihaavasta ilmeestä. En muista ahdistiko maailma minua 15- vuotiaana heviteininä niin paljon, etten kyennyt jokapäiväiseen normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta tämän päivän heviteineille jopa tavanomainen kaupassa asiointi on kuin ikiaikainen hyvän ja pahan taisto.
Metallifanien suhtautumisessa musiikkiinsa on ajoittain jopa kansallissosialismin piirteitä. Tosimetallin arjalainen herrakansa on sulkeutunut omaan pieneen piiriinsä, joka ei katso suopealla silmällä valemetallin ali-ihmisiä. Kyse ei ole niinkään musiikillisista eroista kuin metafyysisistä silmin ja korvin havaitsemattomista rajoista. Dimmu Borgir ja Satyricon ovat tosimetallia, mutta Cradle Of Filth on valemetallia. Maallikon silmin ja korvin eroa on vaikea hahmottaa. Satyriconilla on Dieselin vaatesponssi ja uudella levyllä heitä säestää torvisektio, mutta heidän Norjalainen syntyperänsä tekee heidän musiikistaan silti tosimetallia. Cradle Of Filth ei pukeudu italialaiseen farkkumerkkiin, mutta ei toisaalta myöskään polveudu viikingeistä mikä tekee heidän musiikistaan valemetallia.

Ulver ja Katatonia ovat tosimetallia vaikka kummankaan musiikista on nykyisellään hyvin vaikea löytää mitään metalliin yleensä liitettäviä piirteitä. Bullet For My Valentine taas on huomattavasti edellämainittuja metallisempaa musiikkia, mutta koska bändi näyttää ulkoisesti My Chemical Romancelta tai AFI:lta, sitä ei lasketa metalliksi alkuunkaan.
Kun Lordin euroviisuvoitto varmistui, ensimmäinen backlash ei tullut seurakuntanuorilta, eläkeläisiltä tai Porvoon hiippakunnan piispalta. Ensimmäisinä Lordin kimpussa olivat tiukkapipoisen metalliyhteisön nuorisojäsenet. ”Lordi ei ole tosimetallia vaan puppelirokkia. Jos haluatte kuunnella tosimetallia kuunnelkaa Old Man's Childia, Mors Principum Estiä tai Summoningia.”, uhosivat heviteinit suu vaahdossa netin keskustelupalstoilla ja tv:n yöchatissä. Suurempaa kuvaa heviteinit eivät suostuneet näkemään. Mitä musiikkia Varg Vikernes mahtoi kuunnella nuoruudessaan? Luulenpa että Kiss, W.A.S.P. ja Twisted Sister ovat kuuluneet myös norjalaisten blackmetallistien kotikasvatukseen.
Tutkimusten mukaan älykkäät ihmiset kuuntelevat metallia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki metallia kuuntelevat ihmiset automaattisesti olisivat älykkäitä. Itse sain ensimmäiset englanninkielen oppituntini Dee Sniderilta, psykologian peruskurssin Mike Muirilta, pohjakoulutuksen maailmanpolitiikkaan Napalm Deathiltä ja seksuaalivalistuksen Vince Neililtä. Silti minusta kasvoi omilla aivoilla ajatteleva yksilö, joka nyttemmin on oppinut ymmärtämään eron powermetal-bändien viikinkisanoitusten ja elämän realiteettien välillä. Kaikki ei ole niin mustavalkoista tai mustaa kuin metallimusiikki joskus antaa ymmärtää. Cheer up, Goth!